Tildatyynyt

Vihdoinkin valmista! Lupailin jo toukokuussa kuvia valmiista tyynyistä (ks. postaus Esimakua tulevasta). Kuvien laatu ei tällä kertaa ole silmiä hivelevä, kuvasin pilvisenä päivänä ja aika rakeista jälkeä tuli.

Tähän tyynyyn lisäsin solmittavat pitsinauhat.

Tähän tyynyyn ompelin käsin kolme nepparia, jolla varmistetaan ettei sisätyyny karkaa.10 cm:n taitos tavallisen tyynyliinan tapaan ei näemmä yksinään riittänyt siihen.

Röyhelöinen tyyny tässä on se, jonka kangasyhdistelmä ei mielestäni ollut onnistunut. Mallailin erilaisia pitsejä keskelle ja keksin rypyttää siihen viininpunaista pitsiä. Toiselle puolelle ompelin pitsin tasaisena, jotta tyynyn käyttömukavuus pään alla käytettäessä ei kärsisi. Nyt nuo kaksi tyynyä ovat enemmän samaa sarjaa. Näissäkin tyynyissä on pienet nepparit.

Tilkkutekniikka

Lupasin Feikki-postauksessa näin: "Tilkkutöissä voi ihan hyvin ilotella keskenään eri kokoisilla väripinnoilla ja vaikkapa vinolla ladonnalla. Itse asiassa näistä olisikin pari esimerkkiä, niistä myöhemmin..." Tässäpä vinon ladonnan osuus.

Norjalaisen Gerd Gellein Merkesdalin taustablokki-tilkkutyötekniikka on opittu Näpsän tilkkutyö-valinnaiskurssilla Verkarannassa keväällä 2010.

Tässä on kyseisellä tekniikalla valmistettu huonekaluvalmistajien mallitilkuista isohko meikkipussi. Myös vetoketju on kierrätysmateriaalia. Ompelin tähän myöhemmin satiinikankaisen vuorin, kun kangasta jäi vielä yli alushameesta. Meikkipussi on annettu lahjaksi, joten saamme tyytyä tähän hieman ylivalottuneeseen kuvaan - parempaa en enää saa otettua. Yleensä kuvatessa otan aina automaattisalaman pois päältä, tämä kuva on yksi esimerkki miksi niin kannattaa tehdä.

Tässä muutama pussi tai tyynynpäällinen samalla tekniikalla. En ole vielä päättänyt, mihin nämä käytän.

Taustablokki-tekniikalla valmiita tilkkuja tulee yhtä monta kuin on pinonnut kankaita päällekkäin. Meikkipussi-työhön taisin käyttää neljää eri ruskean sävyistä kangasta, joten toiset kaksi valmista tilkkua käytin tähän pussukkaan:

Alla olevissa kahdessa pussissa neljä tilkkua on ommeltu yhteen kummallekin puolelle. Näissä siis taisin käyttää 8 eri kangasta kussakin, kun valmiita tilkkuja tuli 8. Linkkaamassani ohjeessa suositellaan käyttämään kuutta eri kangasta, muistaakseni Näpsässä ohjeistettiin kankaiden määräksi 4-8. Jos tekee blokit ohjeen mukaan, niin jokaisessa tilkussa on 9 kenttää (tokihan tuota määrää voi muunnella, voisi toimia myös neljään vinoon osaan jaettuna hyvin - esim. jos haluaa hieman isompia väripintoja ja tilkkujen koko rajoittaa). Näin ollen joka tilkussa on vähintään kahdessa kentässä sama kangas (käsi ylös, kuka ei heti alkanut laskea?). Yllä olevassa työssä samaa väriä on maksimissaan 3 kentässä, mutta ne ovat sijoittuneet niin, etteivät samat kangaspalat ole koskaan vierekkäin. (Tämähän on ihan matematiikkaa!)

Puna-beige "shakkiruudutus" onkin yllättävän toimiva, ompeluvaiheessa tietysti vaati vähän enemmän laskentaa, jotta meni oikein - voisin joskus kokeilla hurjemmillakin väriyhdistelmillä. Jos haluaa kokeilla shakkiruudutusta, niin kannattaa ehkä ensin tehdä kokeilutyö, jotta oppii, kuinka homma toimii. En enää muista paljonko ylimääräistä säätöä tuo ruudutus aiheutti.

Valittelin Lisää tilkkua-postauksessa, että paksun kankaan kanssa kovin pienet tilkut eivät toimi, koska pinnasta tulee epätasainen muhkura. Tässä tekniikassa tilkkujen "pulleus" on mielestäni vain etu, koska se korostaa tilkkujen epäsäännöllisiä muotoja. Tätä tekniikkaa aion kyllä joskus vielä kokeilla ohuemmillakin kankailla.

Tilkkuaiheet loppuvat nyt hetkeksi, ellei Tilda-tyynyjä lasketa. Huonekalukankaista tehtyjä juttuja on tulossa vielä muutamia.

Lisää tilkkua

Lupasin Feikki-postauksessa näin: "Tilkkutöissä voi ihan hyvin ilotella keskenään eri kokoisilla väripinnoilla ja vaikkapa vinolla ladonnalla. Itse asiassa näistä olisikin pari esimerkkiä, niistä myöhemmin..." Joten tässä tulee "eri kokoiset väripinnat" -osuus.

Tilkkutyönä toteutettu tyynynpäällinen huonekaluvalmistajien mallitilkuista. Mallitilkkuihin oli liimattu tarra, joka kertoo mallinumeron ja muut tiedot - siksi käyttöön tuleva kangas ei ollut kokonainen neliö. Se toi hieman lisähaastetta siihen, mihin näitä kankaita voi käyttää. No, juuri siitä syystä tässä työssä on eri kokoisia tilkkuja... Kovin pieniä tilkkuja näistä ei kannata leikata, koska kankaat ovat melko paksuja ja jos paksuja saumoja on paljon, pinnasta tulee epätasainen.

En ole sinisen suuri ystävä, joten en ole tehnyt tätä valmiiksi asti (vetoketju puuttuu). Ihan mukava pikku harjoitus kuitenkin tilkkujen käytöstä.

Kuulosti niin julmalta tuo, etten aio tehdä tätä valmiiksi, joten aloin pohdiskella tälle jotain muuta käyttöä. Meikikipussiksi, kangaskoriksi? Kerron sitten, kun keksin.

Näistä huonekaluvalmistajien mallitilkuista on kyllä ollut paljon iloa! Kangaskorithan ovat myös samaa sarjaa. Voih, kun näitä kankaita saisi vielä joskus lisää. Ihana kokeilla eri materiaalien, tekstuurien, värien ja kuvioiden yhdistelyä! Tällaiset matskut todella buustaavat luovuutta, päästävät mielikuvituksen valloilleen.

Jatkoa tulossa, nimittäin "vino ladonta" -osuus... Siitä olenkin erityisen innoissani!

Feikki

Näpsän valinnaispaja-tilkkutyökurssin aikana keväällä 2010 tein myös pari isoa tyynyliinaa. Kantavana ajatuksena oli saada hyödynnettyä ihana ruusukangas, jota oli vain pieni kaistale - se riitti vain näihin kahteen tyynyyn, molempiin vain yhdelle puolelle. Myös kaikki muut kankaat ovat vanhoja, en hankkinut näitä varten muuta uutta kuin napit.

Esittelin valmiit liinat muille kurssilaisille, ja joku sanoi että vau, nuohan on ihan Tildaa. Joo, aika hyvä feikkaus. Tilda-kankaissa hienoa on se, että ne toimivat väriensä puolesta hyvin keskenään. Eri kuosien yhdistäminenkään ei tee lopputuloksesta levottoman näköistä, koska värit ovat niin samasta maailmasta. "Aidoista" Tilda-kankaista tehtyjä tyynynpäällisiä esittelen myöhemmin, jahka saan koko setin valmiiksi niin kuvaan ne kaikki sitten yhdessä. Ehkäpä laitan jo suunnitelmakuvia näkyville jossain vaiheessa.

Laitan tähän vähäsen myös suunnitteluvaiheen kuvia, koska niistä näkyy hyvin, miten malli pikku hiljaa kehittyi. Mallailin tilkkuja tyynyn päälle, jotta saisin käsityksen minkä kokoisista pinnoista on kyse. Valitsin sini- ja vihreäsävyisiä eri kuosisia kankaita kokeiluun, mutta yksi rajoittava tekijä oli myös kankaan paksuus. Ohut ja paksu kangas samassa tilkkutyössä voivat olla aika hankalia saumojen ja taipuisuuden suhteen. Koska ruusukangasta oli niin vähän, päätin tehdä tyynyjen toiset puolet kokonaan tuosta yksivärisestä vihreästä kankaasta, jota oli suhteellisen iso pala verrattuna muihin kankaisiin. Se karsi näissä kuvissa näkyvistä kankaista ohuimmat vaihtoehdot pois, koska vihreä kangas oli paksua ja jämäkkää.

Seuraavissa kuvissa valmiit tyynyt. Täytyy sanoa, että yksinkertainen on parasta. Vaikka sommittelu onkin symmetrinen ja siten hieman tylsä, mielestäni se toimii hyvin. Tilkkutöissä voi ihan hyvin ilotella keskenään eri kokoisilla väripinnoilla ja vaikkapa vinolla ladonnalla. Itse asiassa näistä olisikin pari esimerkkiä, niistä myöhemmin...

Koska hyödynsin kierrätysmateriaaleja, ei samanlaista pitsiä ollut molempiin tyynyihin - siksi erilaiset pitsit.

Vielä lähikuva (huonolaatuinen tosin) reunasta ja napista. Vaaleanvihreät kukan muotoiset helmiäisnapit olivat loistolöytö, sopivat tyyliin hyvin. Löysin ne Merlettosta Koskikeskuksesta. Kuvasta näkyy myös, kuinka hyödynsin vihreän kankaan viimeistellyn reunan, ei tarvinnut ommella käänteitä.

Vinoraitaa

Tämä tilkkutäkki on tehty keväällä 2010 Näpsä-käsityökoulussa tilkkutyö-valinnaiskurssilla. Mallikertana on se ihan perinteinen hirsimökki, jolla oli helppo päästä tilkkutöiden alkuun (täällä lisää tekniikkalinkkejä). Esim. Eijan tilkkutyöt -blogissa on vähän vaativampia malleja, vau mitä värikylläisyyttä ja taidokkaita käsin tikkauksia.

Mallin suunnittelussa käytin tietokonetta apuna. Täkin koko on 97 cm x 142 cm, joten se sopii esimerkiksi lapsen sänkyyn päiväpeitoksi. Kaikki päälipuolen kankaat olen saanut tai löytänyt omista varastoista, ruudullisen kankaan ostin erikseen tätä työtä varten.

Toteutustekniikasta voisi vielä kertoilla jonkin verran, tämä myös muistilapuksi itselleni. Näpsässä oli käytössä hienot työvälineet: alusta + pyöröleikkuri + viivoitin, joilla sai leikattua juuri oikean levyisiä taatusti suoria soiroja. Todella kätevä vekotin, jos tekisin enemmän tilkkutöitä se olisi ehdoton hankinta. Silittäminen ompelukertojen välillä on suotavaa, siten saa saumat asettumaan paremmin. Siksakkaus ei ole välttämätön.

Ai niin, täytyypä muuten vielä tilkkutöistä mainita se seikka, että jos ei halua ostaa uusia kankaita, mutta sopivan värisiä kankaita ei ole tarpeeksi, kannattaa harkita myös kankaiden värjäämistä. Tietenkään esim. sinisestä kankaasta ei saa punaista, mutta violetin tai vihreän siitä saa.

Kannattaa myös huomata, että vaaleista kankaista saumat kuultavat helposti läpi, joten saumat kannattaa silittää taittumaan tummemman kankaan puolelle. Kankaiden erilaisten kutistumisten ja värinpäästön vuoksi kankaat kannattaa pestä ennen homman aloittamista.

Tilkkutyön tekemisessä suunnittelu on tärkeä työvaihe, ja samalla hyvin inspiroiva. Minusta useissa käsitöissä, kuten neulonnassa, virkkauksessa ja tilkkutöissä, on myös filosofinen "pieni on suurta"-ulottuvuus: miten yksi pieni palanen tai silmukka, yksinään vähäpätöinen, onkin tärkeä osa isompaa kokonaisuutta.

Tässä joitakin tietokoneella tehtyjä suunnitelmia, ensin muutama sellainen ratkaisu, jonka mallikerta ei tullut valituksi lopulliseen työhön.

Suora kynnös

Siksak-kuvio hieman erilaisella mallikerralla

Ensimmäinen vaihe suunnittelussa oli valita sopivat kankaat, leikata niitä sopiviksi paloiksi (tai pikemminkin siivuiksi, sopivaan pituuteen katkaisemisen tein vasta ompelemisen jälkeen - näin tuli hukkaa vähemmän). Kun kankaat oli valittu ja leikattu, aloin sommitella niitä yhteen. Tein erilaisia versioita, tässä ensimmäinen hahmotelma lopulliseen työhön valitusta mallikerrasta.

Hirsimökki-tilkun suunnittelua ennen ompelun aloittamista

Valittu mallikertakin voi muodostaa mitä erilaisimpia kuvioita isompana pintana. Kuvasin siis ylläolevan tilkun ja sitten monistin ja kääntelin sitä tietokoneella, sommittelin eri tavoilla. Tämä on helppo tapa kokeilla miten tilkku toimisi, ennen kuin ompelee pistoakaan. Jos ei toimi, niin uutta suunnitelmaa kehiin.

Siksak

Vinoneliöt

Vinoraita

Näistä erilaisista vaihtoehdoista päädyin siis valitsemaan vinoraita-mallin. Lopullisen työn ompelussa haastetta toi se, että kaikki mallikerta-tilkut eivät olleetkaan täsmälleen saman kokoisia... Samoin ison työn viimeisten vaihdeiden ompelu oli työlästä. Kun kaikki mallikerrat oli ommeltu yhteen, laitettiin väliin ohut vanu ja toiselle puolelle ruudullinen kangas - nämä piti ommella yhteen, ja sitten oli vielä reunojen ompelu siistiksi. Kuten kuvista näkyy, taitoin alapuolelle tulevan ruudullisen kankaan työn päälipuolelle. Tein joitakin tikkauksia käsin, koska paksu työ ei mahtunut enää ompelukoneen kanssa työstettäväksi. Tilkkutyön tekeminen oli toki työlästä, mutta mielenkiintoista. Minusta mielenkiintoisinta oli se, kuinka edessä olevista pienistä kankaanpaloista saa muodostettua mielessään käsityksen, millainen valmiista työstä tulee.

Kangaskoreja osa 2

Lisää kangaskoreja, nämä ovat meillä vessassa säilömässä monet monet purkkini ja purnukkani. Korit on ommeltu huonekaluvalmistajien mallitilkuista. Yhdistin kahta kangasta yhteen pussukkaan, enkä ommellut erillistä vuorikangasta vaan taitoin yläreunan pussin sisään.

Malli on yksinkertaisen nerokas: Et tarvitse erillistä pohjakaistaletta, vaan ompele ensin suora pussi. Avaa pussia (sen ollessa edelleen nurin päin), taita pohjan kulma kolmiomaiseksi, ompele ja pohja on valmis! Toivottavasti allaolevat kuvat tukevat selitystä.