Joulutyyny

Jouluisesta kankaasta ommeltu tyyny viime talvelta. Napit ovat samanlaiset kuin vaaleassa tyynyssä, jonka olen esitellyt aikaisemmin.

Lisää joulukoristeita

Pahoittelut surkeista kuvista. Parempi sekin kuitenkin kuin täydellinen blogihiljaisuus. Olen nostanut henkistä rimaa kuvien laadun suhteen - se, mikä riitti vielä viime keväänä ei ole mielestäni enää lainkaan kelvollista. Talvella valoa vaan on niin kovin vähän, että sopivat tilaisuudet kuvaamiselle ovat kovin harvassa... Nämä punaiset sydämet olen kuvannut viime kevättalvella ennen joulukoristeiden pois purkamista (ja siis ennen blogin aloittamista).

Jatketaan siis sydänkoristeiden sarjaa, tällä kertaa joustavasta kankaasta ommeltuja koristeita. Suunnitelmissa olisi ommella lisää tällaisia hyödyntäen esim. rikkinäisiä mutta kauniin värisiä lastenvaatteita. Tässä on muuten käytetty aiemmin mainittua kirkasta siimaa ripustamiseen.

Joulukoristeita

Jatketaan samaa linjaa pellavasydänten kanssa: tässä joitakin viime jouluna ompelemiani koristeita. Kankaat on saatu tuttavilta. Ruudullisen sydämen ripustuslenkistä voisi mainita, että se on kiinnitetty isolla parsinneulalla valmiiseen työhön. Muut ripustuslenkit on kiinnitetty jo ompeluvaiheessa. Myös väritöntä siimaa kannattaa kokeilla ripustuslenkkinä.

Pellavasydämet

Tämä postaus on odotellut sopivaa julkaisuhetkeä jo viime keväästä asti, mutta ajattelin sen sopivan paremmin joulunaikaan. Nyt on se aika!

Nämä pellavaiset sydämet olen ommellut viime jouluna eli vuonna 2011. Pellavasydämien koristeet ovat Sinellistä, skräppäykseen tarkoitettu metalliniitti jossa on kaunis ruusuaihe. Ihastelin noita niittejä Sinellissä pitkään, en keksinyt mihin niitä käyttäisin, mutta kun olivat niin nättejä, lopulta ostin. Siellä ne pyörivät kaapissa, ja joulun alla tärppäsi. Näihin sydämiin oli niille selkästi varattu paikka. Itse pellavakangas on ison kangasvarastoni aarteita vuosien takaa, sisalnaru on makrameevyön jämiä. Satiini- ja pitsinauhoja löytyy tästä talosta joka lähtöön... Eli näiden sydänten tekeminen oli vain jo olemassaolevien materiaalien yhdistämistä sopivalla tavalla.

Ihanaa joulunalusaikaa! Tunnelmoikaahan koko rahan edestä, niin ei tunnu talvi niin pitkältä ja pimeältä. Mielestäni joulu saisi jatkua pitkälle tammikuuhun asti, siihen hetkeen kun aurinkoiset hankikelit alkavat ja päivän pitenemisen voi huomata. Onneksi on jo marraskuusta selvitty, se on vuoden ankein kuukausi. Toisaalta tekee välillä hyvää vaan kietoutua peittoon ja lämmitellä takkatulen loimussa, olla tekemättä mitään. Jotenkin ei ole marraskuussa riittänyt paukut blogin päivittämiseen kaiken muun säätämisen ohella.

Punaruskeat säärystimet

Kylläpä nyt syksyllä on pitänyt kiirettä, blogi on jäänyt ihan heitteille. Lisäpäänvaivaa on aiheuttanut Bloggerin bugit kuvien kanssa, eipä ole tehnyt mieli "rentoutua blogin parissa" :)

Käsitöiden saralla tapahtuu kaikenlaista pientä, mutta keskeneräistä ei ole niin kiva esitellä. Täytyy muuten myöntää, että viimeksi esittelemistäni säärystimistä vasta toinen oli valmis kuvanottohetkellä ja toinen vielä puikoilla... Kuva oli siis lavastettu tilanne :)

Nyt on säärystimiset valmiit ja koeajo suoritettu. Minulla on ollut noiden kenkien kanssa käytössä punaruskeat säärystimet, jotka ovat jo useita vuosia vanhat. Tässä pari kuvaa:

Neulos on 2 nurin 2 oikein. Lanka on ihanan pehmeää, sama matskua kuin sinisen huivin lanka. (Ja nuo mokomat kuvat eivät näy editointitilassa, murr.)

Selailin blogia taaksepäin ja huomasin, että nyt näkyy olevan meneillään violetti kausi. Innostun näemmä kausittain jostain väristä, ja sitten sitä tunkee joka tuutista. Kesällä oli siniharmaa kausi, nyt on violetin vuoro. Puikoilla on ollut violettia lankaa, viimeaikaiset valokuvat ovat aika violetinsävyisiä (loppukesän kukkakuvat ja koristekaalikuvat) ja kynsillä on paraikaa violettia lakkaa.

Sokeroitua

Tänä viikonloppuna on saatu nauttia auringosta ja kuurasta. Koristekaalit olivat kuvauksellisia lumisessa kuorrutuksessaan. Kaksi ensimmäistä kuvaa lauantailta, viimeinen sunnuntailta.

Talvea odotellessa

(Ei kuvia, sorry.) Pohdiskelin tässä yhtenä aamuna, että samoin kuin eläimillä on omat syyspuuhat talveen valmistautuessa, on ihmisilläkin omat rituaalinsa. Minulla talveen valmistautuminen tarkoittaa talvivaatteiden kaivamista varastosta ja avokkaiden hyvästelemistä kenkäkaapin perälle, nyyh, miten ikävä tuleekaan kaikkia suosikkikenkiä... Toisaalta ihanat syyssaappaat, tervetuloa! Talven tulo tarkoittaa myös kukkapenkin siivoamista ja uusien kukkasipuleiden istutusta sekä villalankoihin upputumista. Himo pörröisiin ja paksuihin lankoihin tulee joka vuosi, se on varmaa. Elämän pieniä iloja on kutoa takkatulen loimotuksessa ja nautiskella teetä ämpärin kokoisesta mukista.