Ikuisuusprojekti

Tämä on ehkä aavistuksen noloa, mutta teen sen silti. Esittelen virkatun päiväpeiton, tai itseasiassa neljäs- tai viidesosan siitä. Tästä tulee hieno, kun tämä joskus valmistuu - joskus kymmenen vuoden päästä... Jokaisen palasen virkkaamiseen nimittäin menee minun tahdillani useampi päivä (ja vaikka tähän keskittyisi ns. lähes päätoimisesti, tahti olisi silti korkeintaan muutama palanen päivässä), ja nyt tämä työ on ollut jo pitkään telakalla. Talvella näitä pitsihepeneitä ei tee mieli virkata, ja nyt kelien lämmetessä on ollut "kaikkea muuta". En silti aio jättää hommaa kesken. Olen haaveillut tällaisesta päiväpeitosta pitkään, eikä luonto anna myöten ostaa valmista, lisäksi tykkään juuri tästä kuviosta kovasti. Ja jos tällaisia myydään viidelläkympillä kappale, niin joko se on tehty koneella ja malli on tavattoman yksinkertainen tai sitten käsityöläinen ei ole saanut työstä arvoistaan palkkaa. Kun tämän saan valmiiksi, on käsityön arvostus huipussaan!