Koska lankaa jäi vieläkin yli, tein vielä virkkaamalla tällaisen röyhelön. Se sopii hyvin tämän jakun kanssa. Jakku on muuten löytö
Kaunotar ja Kulkuri -second hand-vaatekaupasta. Kiitokset vaan sille, joka tästä halusi luopua! Olin jo pitkään etsinyt "Napoleontakkia" eli takkia jossa on tuollaiset napit. En ole oikein jakkuihmisiä, mutta täytyyhän vaatekaapista kuitenkin löytyä myös ns. "edustusvaatteita". Tässä tunnen olevani kotonani, joten virallinenkaan tilaisuus ei nyt mene jäykistelyksi.
Kyllä voi pieni ihminen vaivata päätään miettimällä, miten tämä lanka oikein on valmistettu. Verkkohan muodostuu samalla tavalla kuin verkkokassi, kerros kerrokselta. Miten nuo värit on sitten saatu vaihtumaan noin tasaisesti...? No tietysti kutomalla ensin verkko ja sitten värjäämällä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti